Matkalle Monster Prolla

Kun Veteran Sherman nousi EUC:ien huipulle, kaikki olivat hämillään sen akun koosta. Teimme tosielämän etäisyystestin syksyllä 2020, kun Markus matkusti Tallinnasta (Viro) Pärnuun, joka sijaitsee 140 km päässä, yhdessä päivässä yhdellä latauksella.

Pian sen jälkeen Gotway esitteli Monster Pron, suurimman pyörän monilla eri mittareilla – pyörän halkaisija, akun koko, teho, paino, toimintasäde, huippunopeus jne. Luonnollisesti meillä oli houkutus lähteä vielä isompaan haasteeseen Monsun (lempinimi, jota käytetään Monster Prosta) kanssa – Tallinnasta Tarttoon eli noin 195 kilometrin matka.

Suunnittelua tehdessään Markuksen oli tavoitteena mennä Monsulla Martin kanssa, joka kulkee Shermanilla, niin kauan kuin Shermanin akku kestää. Markus vilustui yllättäen vain päivä ennen tapahtumaa, joten Martin täytyi mennä Monsterilla. Ystävämme ja Voltriden asiakas Rocco, jolla on ollut Monster Pro noin puoli vuotta, lainasi meille Monsteriaan tilaisuuteen. Suuret kiitokset hänelle!

Suuri kysymys kuitenkin oli – pääseekö Tarttoon ollenkaan? Riittääkö akku? Se ei näyttänyt kovin rohkaisevalta, kun tarkistimme Shermanin ja Pärnun välisen 140 km matkan tiedot: energiankulutus 22Wh/km nopeudella 25-30km/h keskimäärin. Lämpötila oli tuolloin kuitenkin noin 8 astetta ja ajelu tehtiin seisoma-asennossa. Tarton matkan kattamiseksi samalla energiankulutuksella meillä oli oltava akun koko 4300Wh!!! Tai pudottaa kulutusta 18Wh/km. Muuten ei mitenkään!

Koepäivän aamu

Herätys klo 6.30, vilkaisu ikkunasta ulos – naapuritalojen katot olivat märät. Ei paras päivä ajella sähköisellä yksipyöräisellä, joka on altis vedelle. Nopea soitto pyörän omistajalle vahvisti pelkomme – “en menisi”, oli vastaus. Matka pitäisi keskeyttää. Oho!

Lähtöpaikkaan kokoontuessamme päätimme tarkistaa tietä vielä muutaman kilometrin päässä kaupungista. Kävi ilmi, että tie oli pääosin kuiva. Meillä oli hyvä lähteä!

Tässä on joitain tietoja pyörästä ja ajajasta. Pyörä painaa 43,1 kg, ratsastaja suojavarusteiden kanssa 84,9 kg, yhteensä 128 kg. Aiempi mittarilukema – pyörä 7500 km, ajaja 5000 km (johon sisältyi vain 1 km Monster Prolla). Rengas: Michelin Pilot Street (24,2″) 2,1 baria. Sää ei ollut paras – lämpötila 14 °C . Mutta akku oli täynnä 99,9 voltilla, ja me kaikki olimme melko innoissamme.

Alku

Lähtö oli kello 8.55 Tallinnan kaupungin itärajalta. Vau!!! Ensimmäistä kertaa Monster Prolla istuminen oli yllättävää. Mutta kun otetaan huomioon pyörän koko, polvet eivät todellakaan tuntuneet taitetuilta rintaan. Istuin tuotiin Gotway MSP:ltä viime hetken päätöksenä. Olimme päätyneet siihen, että seisoma-asennossa ei ollut mahdollista päästä Tarttoon. Tuulenvastus on liikaa.

Pyörällä ajaessa tuulenvastus on sama kuin vierintävastus nopeudella 15 km/h. Yksipyöräisestä emme tiedä varmasti, mutta luultavasti se on suunnilleen sama, jos ajetaan istuen. Tuulenvastus kasvaa vielä seisten ajaessa. Nopeuksilla 25-30 km/h tuulenvastus on jo 80-85 % kokonaisvastuksesta. Nopeusvaroittimeksi asetimme 32 km/h, jotta Mart ei ajaisi liian nopeasti ja hänen tavoitteena oli pitää kehon asento mahdollisimman aerodynaamisena.

Jouduimme ajamaan pieniä pikkuteitä pois kaupungista välttääksemme moottoriteitä. Hassua kyllä, kukaan ei ollut tarkastanut, mitä teitä. Joten ensimmäinen asia oli avata Google-kartta puhelimessa ja tarkistaa reitti. Ei tietenkään pysähtymistä, multitasking ajon aikana 😉 Ja Googlen avusta huolimatta eksyimme 2 kertaa. Toinen kerta päättyi hiekkatielle täynnä kuoppia ja kiviä – ei millään kestäisi akku Tarttoon näillä teillä.

Ensimmäisen 10 kilometrin jälkeen akun varaus oli jo 89 %. Nopea laskenta ja tulos ei ilahduttanut meitä. Mitä tapahtuu? Niille, jotka eivät vain aja pyörillään, vaan myös seuraavat akun jännitettä, tämä ei ole mitään uutta. Alkujännitehäviö on sääntö. Mutta joka tapauksessa, jos olet suunnitellut jatkavasi vielä 185 km, 11 %:n menetys ensimmäisellä 10 km:llä oli hieman masentavaa.

Ennen matkaamme olimme tutkineet joitain muita EUC-kantamatestejä Monster Prolla. Marty Backe Etelä-Kaliforniassa oli kyennyt saavuttamaan 101 mailia tai 167 kilometriä. Hän käytti noin 20Wh/km, ajaessaan seisoma-asennossa. Wrongway Puolassa oli ajanut istuen. Hän saavutti 219 km ja kulutti noin 16 Wh/km. Keskinopeudet olivat samat kuin meillä, noin 25-35 km/h, keskimäärin alle 30 km/h. Molemmat tekivät kantamatestin 2 päivän aikana lämpötilan ollessa korkeampi kuin meillä. Siitä päätellen, ainoa tapa päästä Tarttoon oli ajaa istuma-asennossa. Eikä kuluttaa enempää kuin 17,5 Wh/km, tämä oli tavoitteemme.

Tiellä

20 kilometrin jälkeen kaikki tuntui olevan hallinnassa. Olimme löytäneet tien pienemmälle maantielle. Pyörä oli melko mukava ja helppo hallita. Pyörän massa ja koko teki kokemuksesta erittäin vakaan. Iäkkään pyörällä ajavan miehen ohituksen jälkeen hän toipui pian ensimmäisestä shokista kysyen: Onko se kurkkukärry? Meillä ei ole aavistustakaan, kuinka samanlaisia ne ovat, mutta se oli hyvä alku ;). Kurkkukärryillä Tarttoon. Hän ei kuitenkaan uskonut, että olemme todellakin matkalla Tarttoon.

Videotiimi seurasi Marttia turva-autolla. Tämä toimi melko hyvin myös edellisellä Pärnun matkallamme. Pieni vaiva meitä ohittaville autoille, mutta varmasti suuri apu EUC-matkustajallemme. Kun päätien vieressä oli pyörätie, käytimme sitä tietysti. Kokonaismatkasta pyöräteitä pitkin oli noin 20 km.

Koska emme ollut vieläkään varmoja, kuinka akku kestää, tarkistimme sovelluksen silloin tällöin. 30 km:n kohdalla akku oli 83 % kohdalla. Niinpä viimeisen 20 km:n aikana olimme käyttäneet vain 6 % tai 3 % 10 kilometriä kohden. Ei huono! Energiankulutukseen vaikutti suuresti tien laatu – kyllä, tien laatu voi olla hyvinkin erilainen. Näytti myös siltä, ​​että Martin asema ratissa vaikutti jonkin verran. Kun hän yritti tehdä itsestään mahdollisimman pienen, melkein näyttää uimarilta pyörässä, kilometriin käytetty energia putosi. Kun 52 km oli kuljettu, meillä oli akku edelleen 72 % jännitteellä 93,8 V. Näytti siltä, ​​että olimme parantaneet todennäköisyyksiämme kestääksemme onnelliseen loppuun asti.

100km kohdalla koko matkan puolivälissä pysähdyimme Järva-Jaanin kylään. Siellä saimme selville, että valtava alue tuosta pienestä kylästä oli omistettu palomuseolle ja hyötyajoneuvojen näyttelylle. Mukavan hullu paikka videoiden kuvaamiseen. Sitten oli lounaan aika. Ei pyörän, vaan meidän. Akun varaustaso oli 49 %. Mitä sanoisit – pärjäisimmekö vai emme? Facebook-faniemme yksimielisyys näytti olevan, että luultavasti pärjäämme, tai pysähdymme vain muutaman kilometrin päässä Tartosta.

Lähtiessään Järva-Jaanista Mart laittoi taas tekstiviestiä. Ja hän melkein osui päätiellä kävelevään kanaan. Älä siis menetä keskittymistäsi EUC:ssä, koska et ikinä tiedä, mihin voit osua. 120 km:n kohdalla akku oli 39 %. Tie muuttui epätasaisemmaksi. Hiekkatie, jonka peitti ohut asfalttikerros. Sähkönkulutus nousi heti.

Mentäisiinkö kiertotietä?

Täysin odottamatta löysimme edessämme pakollisen 15 km kiertotien. Päätien silta näytti olevan kunnostustyössä ja tie oli suljettu. Koska uudelleen avaamisen oli määrä tapahtua 10 päivän kuluttua, meillä oli toiveita, että sillasta saattaa olla jo jokin osa valmis joen ylittämiseksi.

Todellakin, betonirakenne oli valmis. Mutta siinä oli ongelma – se peitettiin jollain liimalla. Työntekijät eivät missään tapauksessa antaisi meidän ylittää sitä. Sillan molemmilla puolilla oli noin 30 cm leveä betonireuna. Työnjohtaja tarjosi, että käytämme sitä reunaa joen ylittämiseen. Turva-auton tulee seurata kiertotietä.

Mart: Jep, rakennuskaverit olivat todella uteliaita, millä me ajelimme? Ja kun he saivat tietää, että matkustamme Tarttoon SEN ASIAN kanssa, he innostuivat kovasti. Ja he halusivat auttaa meitä jatkamaan matkaa. Pomo jopa kysyi, eikö sillä ole vaarallista ajaa (mikä epätavallinen kysymys EUC:stä :))? Rehellisesti sanottuna vaarallisin hetki oli sillan ylittäminen sen reunaa pitkin.

Kestääkö?

160 km:n kohdalla meillä oli 24 % akkua jäljellä ja 83,8 volttia. Ei paha. Polar näytti matkaa 149 km. Joten ero pyörään näytti olevan noin 7%. Verrattaessa sitä liikennemerkkeihin, Polar vaikutti hieman tarkemmalta, mutta aliarvioi etäisyyttä hieman. Henki oli korkealla ja olimme melko toiveikkaita. Mutta meillä oli vielä noin 40 km matkaa. Tiesimme, että tie muuttuu hieman mäkiseksi lähestyessämme Tarttoa ja tämä kuluttaisi ylimääräistä energiaa.

Emme kuitenkaan tienneet, että edessä odottavat uudet tietyöt- asfalttia hiottiin pois 10 km:n matkalta. Hiomalinjoja pitkin ajaminen sai Martin melkein menettämään tasapainon. Myöhemmin hän sanoi, että se oli koko päivän vaikein osuus. Ja se vei huomattavasti akun varaustasoa. 180 km:n kohdalla akku oli 8 % ja matkaa oli vielä noin 20 km. Ei vaikuttanut liian realistiselta.

Viimeiset kilometrit olivat aika jännittäviä. 3,5 km jäljellä ja 1% jäljellä. Yksipyöräisen omistaja kertoi, että Monster Prolle on tyypillistä, että vaikka akkua olisi jäljellä 0 %, pyörällä saa vielä lisämatkaa, ei varmaan kovin paljon, mutta jonkin verran. 198,8 km:n kohdalla akkumme oli 0 %:ssa 79,9 V:n jännitteellä. Se oli viimeinen rinne ennen Tarttoa, joka tyhjensi sen. Mutta Monster Promme liikkui edelleen nopeudella 25-28 km/h. Ei piippausta.

Saapuminen

Saavuimme Tarttoon klo 18.10 – Kyllä, kyllä, kyllä! 201,1 km Monsterin matkamittarin mukaan ja 187 km Polar Trackerin mukaan. Akkua oli 0% ja jännitettä 78,4V. Olimme tehneet matkan yhteensä 9h 15min puhtaalla ajoajalla noin 7,5 tuntia. Keskimääräinen energiankulutus oli 15Wh/km – parempi, kuin voitiin olettaa. Pyörä oli siis selvinnyt. Mutta entä ratsastaja?

Mart: Ei ollut helppoa istua 7,5 tuntia tällä liikkuvalla “kurkkukärryllä”. Se ei ole niin uuvuttavaa, kuin voisi sanoa maratonin juoksemisesta. Suurin vaikeus johtui pakotuksesta enemmän tai vähemmän kiinteään asentoon. MSP-istuin pelasti hengen. Silti 150 km:n jälkeen ratin selkään istuminen ei ollut tervetullut tehtävä. Kipua ilmaantui odottamattomissa paikoissa, kuten vasemmalla puolella ja reisissä. Mutta en valita tästä, kun olen juuri päättänyt pitkän ajon onnistuneesti!

Epilogi

Koska pyörä ei ollut niin loppuun kulunut kuin luulimme sen olevan, päätimme käyttää sitä niin kauan kuin se kestää. Olimme jo ohittaneet Marty Backen tuloksen. Tavoite oli siis vain yksi – Wrongwayn saavuttaman 119,3 km:n huippualueen ylittäminen.

Pyörä toimi melko hyvin 218km asti, sitten alkoi piippaus. Taakse kallistuminen tuli 220km kohdalla. Taakse kallistuminen oli lopulta mahdotonta, kun yksittäinen mittarilukema oli 221,3 km. Hieno päätelmä tälle pitkälle päivälle.

Kun teet joitain säätöjä matematiikassamme, Monster Pron akun kokonaiskäyttökapasiteetti on 3258Wh (Gotwayn tehdastiedot nimellisarvo 3600Wh). Laskelmamme perustuu 3,1 Volttiin per kenno, kun pienjännitesuoja aktivoituu. Samsung 21700 50E -kennon todellinen käyttökapasiteetti on valmistajan tietojen mukaan 4,65Ah (välillä 3,1V-4,2V). Tuloksena nettoenergiankulutus oli 14,7Wh/km. Ei paha.

Pyörä toimi ilman ongelmia koko matkan ajan. Lämpötila pysyi odotetusti matalana. Mutta varmasti tämä ei ole tapa ajaa Monster Prota joka päivä. Tämä pyörä on tehty nopeutta varten. Joten mietimme jo seuraavaa haastetta. Jos sinulla on ehdotuksia siitä, mikä voisi olla seuraava haaste, kerro meille.

NB! Jokaiselle, joka aikoo tehdä tällaisen etäisyystestin, suosittelemme ilmanvastuksen vähentämistä. Pienempi nopeus auttaa, esimerkiksi 15-20 km/h. Yritä myös minimoida etuprojektion alue. Yritä olla kuin lapio, ei kuin tiili. Renkaan tulee olla mahdollisimman kapea, matala vierintävastus ja noin 3 baarin paine. Valitse tiet, joissa on korkealaatuinen asfaltti, ei mäkiä ja mahdollisimman vähän pakkopysähdyksiä. Jos painat noin 50 kg, sinun pitäisi pystyä kulkemaan pyörällä yli 300 kilometriä.

Gotway Monster Pro – https://testspace.voltride.com/gotway-monster-pro/